Tietoa Haikasta

LEPPOISAA NAAPURUUTTA JA HUIKEAA YHTEISÖLLISYYTTÄ HAIKASSA

Haikka on hyvin erityinen asuinalue. Juuret tälle luotiin aluetta perustettaessa 1936 – 1937, jolloin  valtio kaavoitti asuinalueen – ei kunta. Kaavassa koko alue osoitettiin tontinomistajien maaksi – kunta ei siis omista tiepohjia tai puistoalueita. Kaavassa on kolme tonttia Haikan muistomerkkipuiston laidoilla kaavoitettu  yritystoiminnalle. Kunta hoitaa kuitenkin ajoradan ja auraukset mutta reuna-alueet ovat maanomistajan vastuulla. Pirkkalan kunta omistaa rivitalon tontit sekä tontin, jolla sijaitsee urheilukentän pysäköintipaikka ja leikkikenttä. Haikan tontinomistajat muodostavat yhdessä järjestäytymättömän osakaskunnan.  Osakaskunta omistaa Haikan yhteisalueet. Nykyinen voimassaoleva asemakaava on laadittu kunnan toimesta vuonna 2000. Kaava-alueella kaikki toimenpiteet edellyttävät lupia kunnalta – myös puiden kaato.

Osakaskunnalla on yhteisomistusmaita/yhteisalueita; Keskuspuisto, Ylä-Haikan kolmiopuisto, kanoottivajan varastotontti, urheilukenttä, osa Selkäsaaresta, uimarantoja, puronvarsi, rantaa ja vesialueet Pyhäjärvellä ja Isonaistenjärvellä.  Haikassa sijaitsee 12 omarantaista tonttia, kuusi tonttia Louhenkadun mutkassa, viisi Haikankadulla ja yksi Pyhäjärvenkadulla. Niiden kohdalla katkeaa muuten laajahkot yhteisranta-alueemme.  Urheilukentän ja invalaiturin välinen alue on kaavassa merkitty Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetuksi alueeksi. Urheilukenttä on luovutettu kunnan hallintaan 1946 urheilutarkoituksiin määräämättömäksi ajaksi. Kentän maapohjan omistaa kuitenkin osakaskunta.

Yhteisalueiden päätäntävaltaa käyttää tontinomistajien kokous, jossa äänet jakaantuvat manttaalien mukaan. Kunta on osakaskunnan jäsen noiden omistamiensa tonttien suhteessa. Niiden yhteenlaskettu manttaali on noin 3,3% yhteismaan omistuksessa. Tontinomistajien kokouksen voi kutsua koolle tontinomistaja tai kunta. Viimeksi tähän ryhdyttiin 2001 kun pyykkitupa haluttiin muuttaa rantasaunaksi, rakentaa uimalaituri, grillikatos Selkäsaareen sekä ”Haikanlahden” invalaituri. Isommille veneille tarkoitetut venelaiturit tai kelluntapaikat eivät saaneet kokouksessa riittävää kannatusta. Vesialueet kuten rantapuistotkin pyritään pitämään yhteisellä päätöksellä luonnontilaisina. Lukuisa määrä tonteista rajautuu yhteisalueisiin. Kenenkään ei pitäisi muodostaa yhteisalueille omaa reviiriä eikä rakentaa tai varastoida alueelle mitään sellaista mitä ei hyväksyisi muiden tontinomistajien tekevän. Kaikilla tontinomistajilla on samat maanomistukseen perustuvat nautintaoikeudet yhteisomistusmaille mm. oikeus pitää maksutta venettä yhteisalueilla.  Liitteenä Haikan Omakotialueen kartta.

Yhteisalueiden lainmukaisen hoitovelvoitteen täyttämiseksi yhteismaan omistavan osakaskunnan osakkaat ovat perustaneet ja rekisteröineet Haikan Omakotiyhdistys ry:n vuonna 1940. Nykyiset säännöt uusittiin vastaamaan voimassaolevaa lainsäädäntöä vuonna 1994. Ne on luettavissa yhdistyksen www- sivuilla tai kopion voi pyytää yhdistyksen sihteeriltä.  Haikan Omakotiyhdistyksen tarkoituksena on olla yhdyssiteenä jäsentensä välillä, valvoa heidän yhteisiä omakotiasumiseen liittyviä etujaan sekä edistää yhteistoiminnalla alueen asukkaiden ja kotipaikan viihtyvyyttä sekä hoitaa ja pitää kunnossa omakotialueen yhteisiä alueita sekä valvoa niiden käyttöä. Yhdistys voi hyväksyä jäsenikseen ainoastaan yhteismaata omistavan osakaskunnan jäseniä.

Yhteisalueilla sijaitsevat rakennukset ja rakenteet kuten; lava, sauna, kanoottivaja, Selkäsaaren grillikatos ja laiturit ovat yhdistyksen omaisuutta ja käyttö edulliseen jäsenhintaan edellyttää yhdistyksen jäsenyyttä. Haikan Omakotiyhdistys ei ole maanomistaja eikä sillä ole valtuuksia myöntää mitään sellaisia rakennuslupia tai erivapauksia yhteisalueiden käyttöön mitkä edellyttävät maanomistajan tai kunnan lupaa. Tämä koskee myös yhdistyksen omia hankkeita.

Niin kuin jokainen omakotiasuja tietää, omistaminen tuo mukanaan myös työtä ja velvollisuuksia. Lavan niin kuin muidenkin rakenteiden ylläpito vaatii vuosittain sekä varoja, että talkootyötä.  Haikan omakotiyhdistyksen jäsenmaksu on vuosikymmeniä pystytty pitämään nimellisenä, koska Haikan lavan tanssitoiminta on ollut tuottoisaa. Muutamat viimevuodet ovat olleet tanssitoiminnan osalta kuitenkin lähinnä kulttuuriteko. Tuloja yhdistyksellemme on kuitenkin tullut lavan vuokraustoiminnasta perhejuhliin sekä yrityksille. Hallitus on hankkinut suurempiin saneerauksiin lavalle, saunalle ja laitureihin Eu:n ns. Kantrirahoitusta, jossa talkootyö hyväksytään osaksi omarahoitusta. Lavalla on esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana uusittu katto, tehty uusi tanssilattiapinta, saneerattu keittiö, rakennettu entisestä varastosta tyylikäs tila lavan kivijalkaan. WC -rakennus sekä siivouskaapit on rakennettu uusien normien mukaan. Lavan sähköjen saneeraus on loppusuoralla. Lavan jätevesijärjestelmä on seuraavana vuorossa, takarajana 2014 voimassa olevan kiistellyn jätevesiasetuksen mukaisesti.

Elämäntilanteet perheissä vaihtelevat: välillä on luonnollista osallistua talkoisiin ja muuhun toimintaan, välillä homma hoituu jäsenmaksulla ja vapaaehtoisella talkoomaksulla. Haikkaan on vakiintunut keväisin järjestettävät;  kirpputori, roskalalvat jäsenten käyttöön sekä kevätsiivoustalkoot yhteisalueiden saattamiseksi kesäkuntoon. Lavan eri tilojen kevätsiivous ja huolto ennen toimintakauden alkua ottaa aikaa. Polttopuita yhteissaunallamme kuluu kuutioittain. Hommia löytyy joka lähtöön sähkömiehistä lipunmyyjään ja saunanpesijästä hankeselvityksien tekemiseen. Hallitus kuuluttaa talkoisiin väkeä tiedotteilla ja puskaradiolla.

Omakotiyhdistyksen hallitus toivookin syvästi, että kaikki tontinomistajat huomaisivat mukavan naapuruuden ja yhteisöllisyytemme edut – ennen säröjen syntyä. Jokainen touhuaa omalla tontilla ja huomioi silloinkin asuvansa kaava-alueella, mistä tulee toiminnalle monenlaista normiohjeistusta. Käydään välillä naapurissa katsomassa miltä omat nurkat näyttävät toisesta näkökulmasta. Romut ja ongelmajätteet toimitetaan pois.  Koneiden käyttö on hyvä ajoittaa asiallisesti ja poikkeustapauksissa jutella naapureiden kanssa. Yhdessä sovitusta poikkeamiseen on hallituksenkin vaikeaa ja kiusallista puuttua.

Yhteisalueiden käytön valvonta kuuluu yhdistyksen tehtäviin – siis meille kaikille. Seurataan kunnan suunnitelmia ja kaava-asioita.  Esimerkiksi tonttien käyttötarkoitusten suhteen. Urheilukenttä on luovutettu vain urheilutarkoitukseen.  Puistokadun ja Haikankadun yhteisalueet ovat puistoa. Kun Puronvarren peltoja aletaan suunnitella on kuultava tontinomistajien kokousta. Kunta ei voi ruopata rajapuroa tai kaataa puita yhteisomistusmaaltamme. Haikan Omakotiyhdistys ry on mainio kanava organisoida aktiivisuutta.  Tontinomistajat ovat juridisia toimijoita kunnan päätöksenteossa; valittajina, kuultavina…

Yhdessä seuraamme miten kunnan omistamien rivitalotonttien uudelleenkäyttö vaikuttaa alueeseemme. Vuokratalot omine piirteineen ovat istuneet Haikkaan hyvin. Haikassa asujien laaja-alainen ikärakenne sekä ammattien kirjo tuo huikeaa lisäarvoa ja humaaniutta yhteiseloomme. Ja kuten edellä luetellusta ilmenee niin Haikan Omakotiyhdistys on varsin erityinen omakotiyhdistys ja hallitukselle kertyykin töitä kiitettävästi. Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan yhteisiin tapahtumiin, saunomaan sekä talkoilemaan. Hallitus yrittää pysyä kohtuudessa hankkeissaan, mutta välillä talkootyötä vain tarvitaan satoja tunteja.

Haikan Omakotiyhdistyksen hallitukseen saa kätevimmin yhteyttä:  sihteeri.hoky@gmail.com

LIITE            Haikan  osakaskunnan alue ja vesialue on rajattu vihreällä, suojelualue katkoviivalla, puistoalueet tummemmalla, rakennukset nimillä.

Vastaa